Häirintäyhdyshenkilöt

Häirintäyhdyshenkilöt – apua häirintäkokemuksiin

Opiskelijakunta SAMOlla on kaksi häirintäyhdyshenkilöä, Nora Yliviikari ja Markus Soini. He toimivat häirityn osapuolen tukihenkilöinä ja neuvonantajina häirintätilanteessa.

Yhteydenotto Noraan tai Markukseen ei välttämättä tarkoita muuta kuin että opiskelija saa puolueettoman kuuntelijan huolilleen. Häirintäyhdyshenkilö toimii häirityn ehdoilla eikä ryhdy jatkotoimenpiteisiin ilman opiskelijan suostumusta. Ainoan poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa opiskelijaan itseensä tai muuhun korkeakouluyhteisöön kohdistuu väkivallan uhka. Häirintäyhdyshenkilöt tekevät tiiviisti yhteistyötä oppilaitospastorin kanssa, joka tarjoaa heille ja häirityille myös omaa osaavaa tukeansa.

Opiskelijan asiaa voidaan myös viedä eteenpäin hänen halutessaan esimerkiksi ammattikorkeakoulun henkilökunnan, opintopsykologin, opiskelijaterveydenhuollon, oppilaitospastorin tai viranomaisten kautta. Useissa tapauksissa kuitenkin jo pelkästään keskustelun avaaminen osapuolten välillä voi ratkaista tilanteen.

Ota rohkeasti yhteyttä Noraan tai Markukseen sähköpostitse tai puhelimitse, jos sinulla on kysyttävää häirintään liittyen. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia, ja häirintäyhdyshenkilöön voi olla yhteydessä myös anonyymisti. 

 DSC2448 (kopio)

 
Molemmille häirintäyhdyshenkilöille menevä sähköpostiosoite on:
hairinta.samo[a]seamk.fi


Markus Soini

markus.soini[at]seamk.fi
040- 831 8673

 

 



Nora Yliviikari

nora.yliviikari[at]seamk.fi
040- 0638 027

Mitä on häirintä?

Häirintä on toimintaa, jonka häiritty kokee jollakin tavalla epämiellyttäväksi. Se voi olla yhteydessä häirityn etnisyyteen, seksuaalisuuteen, varallisuuteen, uskontoon, fyysisiin ominaisuuksiin tai sukupuoleen. Häirinnän piiriin voidaan lukea myös korkeakoulukiusaaminen ja syrjintä. Häirintää voi tapahtua myös sähköpostien tai viestien välityksellä.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun osana korkeakouluyhteisöä. Heillä on oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen sekä sosiaaliseen tukeen opiskeluidensa aikana. Yhdenvertaisuuslain nojalla opiskelijoita ei saa erotella toisistaan heidän ominaisuuksiinsa perustuen. Tasavertaisuuslain tulee puolestaan taata sukupuolten välinen tasa-arvo myös opiskeluissa.

Häiritsijänä toimii useimmin toinen opiskelija, mutta myös opettajat ja muu koulun henkilökunta voivat syyllistyä häirintään. Kyseessä on yleensä valtasuhde, joka luo uhkaavan, halventavan, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin häirityn opiskeluarkeen. Häirintä voi kohdistua sekä yksittäiseen henkilöön, että suurempaan ryhmään.